Pyreneillä ei ollut verkkoa, joten olen pari päivää jäljessä tarinoissa. Otetaan kiinni. Hotellin aamiaisen jälkeen palasin St.Jeaniin, pakolliset ostokset, aloitusmerkinnän hankinta ja pakollinen lähtökuva. Näytän tulvan uhrilta. Takaisin Caminolle, saman hotellin ohitse, ylös mäkeä. Lähden innolla ja liian lujaa, vuorta riittää. Vuorilla kaikki näyttää edessä suurelta ja takaa pieneltä. Orissonissa 7 kilometrin jälkeen on baari ja albergue näköalapaikalla. Bissen ääressä tapaan Roberton, joka sosiaalisilla kyvyillään houkuttelee nuoria naisia. Parin oluen jälkeen otamme vuoret haltuun. Tuuli yltyy järjettömän kovaksi vastatuuleksi. Roberto jää Bordan pieneen albergueen, loppuunmyyty, en usko sitä, joten odottelen hospitaleroa. Lorenzo ajaa paikalle ja ymmärtää rahan päälle. Saan paikan sohvalta. Alberguessa on kova kuri, reput ja kengät alas, tarpeelliset muovilaatikossa mukaan. Ilta-aterialla sekalaisesta 16 hengen porukasta tulee Camino-perhe, olemme kuin olisimme tunteneet toisemme 10 vuotta. Robertosta enemmän jatkossa, aussipari, mies kuin rugbyelokuvista, toinen Roberto, jonka nimeämme Bruceksi, amerikkalaisrouvia, pari nuorempaa naista. Hyvä ruoka ja viini kruunaa päivän.

Had some internet problems, so I am couple days late reporting. I´ll catch up. Early in the morning back to St. Jean, starting stamp and official starting picture. I look like a victim of flood. Camino finally starts, I pass the hotel again. I walk too fast, so I stop in first watering hole 7 km, Orisson. I immediately notice an elderly gentleman, Roberto talking to young ladies. Man of my taste, so we drink couple of beers. Being fortified we hit the mountains. They look so small behind us and big in front of us. Robert stays in Borda albergue, it is fully booked. But Lorenzo the hospitalero understands the value of money and finds me place on the sofa.

Hard rules in albergue, shoes and backbag downstears, small box upstairs. After few beers 16 of us become Camino family. To outsider it looks like we have known each other for ages. Loads of laughing and bantering. Roberto becomes Roberto Tortuga, another Robert becomes Bruce, dancing for ladies on table, american ladies with touching survival stories, few young women, aussie couple, husband seems to be serving second lifetime prison service, innocent?. Lightweight and at same time very serious. Good vine and food crowns the day. A night to remember, this is what Camino is all about, reaching out to other people and same time getting feedback.